Uutiset & Ajankohtaista > Vuoden 2012 uutiset > UUDET SÄÄNNÖT

UUDET SÄÄNNÖT

 

 

Ottelusääntöuudistukset 1.1.2013 alkaen

 

Seuraava on käännös IJF:n sääntömuutoksista, jotka otetaan ottelusääntöjen osalta käyttöön Suomessa Samurai Cup 1:stä lähtien. Yhden tuomarin systeemiin ei toistaiseksi siirrytä. Tarkennuksia sääntöihin ja tulkintoihin tulee heti kansainvälisen tuomarikoulutuksen jälkeen. Kunkin muutoksen jälkeen on kappale, jossa kerrotaan IJF:n perustelu säännölle.

 

OTTELUSÄÄNNÖSTÖN MUUTOKSIA VUOSILLE 2013-2016

Testisäännöt, joita kokeillaan kilpailuissa Pariisin Grand Slamista Rion maailmanmestaruuskilpailuihin

 

 

Matto- ja kulmatuomarit

 

Yksi tuomari tuomitsee ottelua tatamilla. Hänen apunaan radioyhteydessä ovat videotarkkailutuomari ja tuomarikomission jäsen tai muu tuomari. Tuomareilla on kiertosysteemi. IJF:n jury keskeyttää ottelun ainoastaan silloin, kun keskeytys katsotaan tarpeelliseksi.

 

 

Miksi? Kysymykseen: Onko otteluissa ainoastaan yksi tuomari? Ei. Paikalla on aina kolme ihmistä. Vain roolitus muuttuu. Kolmen matolla olevan tuomarin sijaan, matolla on vain yksi tuomari ja toinen istuu videotarkkailijana. Häntä avustaa tuomarikomission jäsen tai toinen tuomari, jonka kokemus videotarkkailussa on tunnustettu. Eli ottelua tuomitsee aina kolme ihmistä. IJF:n jury puuttuu otteluun poikkeustilanteissa. Tämän toimintatavan tarkoitus on varmistaa, että ottelun todella voittanut ottelija poistuu matolta voittajana. Tätä varten yksinkertainen ja selkeä yhden tuomarin järjestelmä videon ja komission edustajan avustuksella tekee järjestelmästä sujuvamman. Tuomarien kierto järjestetään siten, että ottelijoille taataan reilu ottelu ja tuomareille optimaalinen palautuminen. Tuomarit toimivat jatkossa myös videotarkkailijoina.

 

 

Tekniset tarkennukset

 

IPPON

Ipponille annetaan lisää painoarvoa/ arvostusta. Ippon julistetaan ainoastaan silloin, kun alastulossa on havaittavissa todellinen uken iskeytyminen selälleen.

 

Miksi? Määritelmältään selkeä ippon on heitto suoritettuna voimalla, nopeudella ja kontrollilla suurimmaksi osaksi selälleen. Tähän määritelmään palatakseen tarkkaillaan kilpailijan päämäärää ja annetaan sille arvoa: heitetään ippon. Judo on katsojaystävällinen laji niin pitkään, kun tavoite on selkeä.

 

 

Alastulo siltaan: kaikki silta-alastulot tulkitaan Ipponiksi.

 

Miksi? Silta tulkitaan uken vaaralliseksi tavaksi välttää selälleen heitetyksi tuleminen. Kaikki yritykset silta-alastulosta tulkitaan ipponiksi.

 

 

Varoitukset

Ottelussa voidaan antaa kolme shidoa, neljäs varoitus on hansokumake (kolme varoitusta ja sitten diskaus). Vastustajalle ei kerry shidoista suorituspisteitä, vain shido merkitään pistetaululle.

 

Mikäli pisteet ovat tasan ottelun lopussa, voittaa se, jolla on shidoja vähemmän.

Jos ottelu jatkuu tasatilanteessa Golden scorelle, ensimmäisenä shidon saanut häviää/ suorituspisteen tehnyt voittaa.

 

 

Miksi? Varoitustenantamisfilosofiaa muutetaan, jotta judotekniikoilla voittaminen saadaan palautettua voittamisen edellytykseksi. Tällä vältetään nykyinen kehitys, jossa yhä useampi pyrkii voittamaan toiselle aiheuttamillaan varoituksilla. Varoitukset kuitenkin säilyvät ja kuten nykyisinkin, neljännen varoituksen jälkeen urheilija hylätään. Varoitusten kytkentä pisteisiin kuitenkin poistuu (yuko, waza-ari). Etu annetaan sille ottelijalle, joka hyökkää ja saa pisteitä. Mutta, jos ei ole pisteitä (ei pistejohtoa), se jolla on vähemmän varoituksia voittaa. Jälleen kerran tämä antaa edun sille, joka yrittää enemmän tekniikoita ja sille, joka harrastaa vähemmän anti-judoa.

 

 

Shido julistetaan:

 

•kun rikkoo otetta kahdella kädellä

•kun pitää ristikahvaa, vyöotetta tai yhden puolen otetta hyökkäämättä välittömästi.

Tuomarin pitää rankaista tiukasti sellaista ottelijaa, joka ei pyri nopeasti otteeseen tai haluaa välttää vastustajan otteen saamista.

 

•kun ottaa halausotteen heittääkseen (karhunhalaus)

 

Miksi? Otteen ottaminen on osa judo-ottelua. Parhaan otteen etsiminen on loogista ja tarpeellista kauniiden tekniikoiden suorittamiseksi. Toisen otteen estäminen ilman välitöntä omaa hyökkäystä ei ole rakentavaa. Viime aikoina joissakin otteluissa toisen otteen estäminen on ollut vallitseva taktiikka. Tämä on johtanut pitkiin ja tylsiin otteluihin. Tämä sääntö on tehty korjaamaan tämä vääristymä. Päämääränä ei ole estää kumikata’n (otteen) hakemista, vaan tehdä otetaistelusta aktiivista ja rakentavaa.

 

 

Hansokumakella rangaistaan

Kaikista otteista tai estämisistä kädellä/käsillä vastustajan vyön alapuolelta tazhi-wazassa.

 

 

Miksi? Judo-ottelussa, kuten on jo sanottu, on tarkoituksena saada Ippon-suoritus. Tähän on useita tapoja ja se tekee judosta katsojaystävällisen, mutta samalla teknisen urheilulajin. Tarvitaan suurempaa selkeyttä, jotta judokat itse ymmärtävät lajia ja jotta judo on helpommin tuomaroitavissa, mutta myöskin siksi, että suuri yleisö voi nauttia lajista. Jonkin aikaa sitten suorat hyökkäykset jalkoihin kiellettiin. Ilmeisinä seurauksina oli joidenkin tekniikoiden häviäminen ja joidenkin näyttävien vanhojen tekniikoiden, joita aiemmin ei voitu tehdä ottelijoiden asennon vuoksi, paluu. Poikkeus ristikahvatilanteiden suhteen teki tuomitsemisen vaikeaksi jopa silloinkin, kun videotarkastus oli mahdollista. Sen vuoksi kaikki hyökkäykset ja puolustukset pystyottelun aikana vyön alapuolelle tulevat rangaistavaksi hansokumakella ilman poikkeuksia.

 

 

Sidonnat, käsilukot ja kuristukset

•jatkuvat ottelualueen ulkopuolella, jos ne alkoivat sen sisältä

•sidonta-ajat: 10 s yuko, 15 s wazari ja 20 s Ippon

•Ottelualueen sisäpuolelta alkaneet käsilukot ja kuristukset voivat jatkua ottelualueen ulkopuolella, mikäli niiden hallinta on ilmeinen

 

Miksi? Rajasääntö, jonka mukaan pystyjudossa sai aloittaa tekniikan ottelualueen sisältä ja jatkaa sitä ulkopuolelle suorituspisteitä saaden, ei ole ollut yhtenäisessä linjassa mattojudosäännöstön mukaan, jossa ylimennyt sidonta tai käsilukko keskeytettiin mate-komennolla. Pariisin Grand Slamista lähtien hallinta, joka alkaa sisältä, saa jatkua ottelualueen ulkopuolelle. Ainoa tapa keskeyttää hallinta on tulla siitä pois. Ottelualueelta poistuminen ei pelasta ukea enää. Sama sääntö pätee myös kuristuksiin ja käsilukkoihin. Jos ne alkavat selvästi ottelualueen sisältä (käsi on suorana, käsilukko on valmis tai kuristus paikallaan) ne saa tehdä loppuun ulkopuolella. Jos käsi ei ole suorana tai ei ole hallintaa, ottelu keskeytetään ja sitä jatketaan pystystä.

Sidonta-aikaa on lyhennetty, jotta otteluista tulisi dynaamisempia. Itse asiassa sidonnan 10 ensimmäistä sekuntia ovat tärkeimmät. Useimmissa tapauksissa 10 tai 15 sekunnin jälkeen ei ukella ole juurikaan mahdollisuuksia paeta tai sidonnan rikkoutua.

 

 

Kumarrus

Ottelijoiden olisi tultava tatamille yhtä aikaa ja kumartaa toisilleen ottelun aloituspaikalla. Ottelijat eivät saa kätellä ENNEN ottelua.

 

Miksi? Judo on urheilulaji jonka arvot tunnetaan ja tunnustetaan maailmanlaajuisesti. Judossa on tapoja, jotka kaikki hyväksyvät ja jotka ovat lajimme sielu. Niitä pitää kunnioittaa. Se on moraalimme symboli ja pitää lajimme omanlaisenaan. Täten ottelijoilta vaaditaan todellista kunnioitusta kumarruksen alkuperän mukaisesti. He eivät saa tehdä ottelun alussa mitään muita eleitä kuin kumarruksen. Ottelun loputtua, kumarruksen jälkeen annetaan ottelijoiden kätellä ja onnitella toisiaan kunnioittavasti.

 

 

Ottelun kesto

Golden scorella ei ole aikarajaa (hanteita ei ole enää).

 

Miksi? Hyvin moni on ollut viime aikoina sitä mieltä, että aivan liian moni ottelu on päätynyt tuomariäänestykseen. Ottelussa, joka näyttää päättyvän hanteihin, ovat jotkut ottelijat tyytyneet hantein tarjoamaan mahdollisuuteen ratkaista ottelijoiden paremmuus, vaikka judon tarkoitus on ja tulee jatkossakin olemaan Ipponin tai jonkun muun suorituspisteen tekeminen. Jotta tällainen loppuisi, niin hantei lakkautetaan. Golden score jatkuu siihen saakka, kunnes ottelija saa aikaan suorituspisteen tai varoituksen. Ottelun voittaja ratkeaa täten pelkästään judokan teknillisen paremmuuden perusteella.

17.12.2012 09:09